Muiden lausunnot ja kannanotot

Katto-hanke on mukana allekirjoittajana alla olevissa kannanotoissa. 

9.9.2016 Järjestöt vaativat: Helsingin kannettava vastuunsa hätämajoituksen järjestämisestä

Järjestöt kiittävät Helsingin päättäjiä aktiivisuudesta yhdenvertaisen hätämajoituksen järjestämisessä. Sosiaali- ja terveyslautakunta äänesti toukokuussa hätämajoitusoikeuden laajentamisen puolesta niin, että jatkossa kaikilla riippumatta kansalaisuudesta tai maassaolostatuksesta olisi oikeus hätämajoitukseen henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa. Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät asiaa syksyn aikana.

”Toivomme Helsingin päättäjiltä rohkeutta jatkaa ihmisoikeuksia puolustavalla linjalla,” kommentoi Heli Aali Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeesta.

Viime talven kovissa pakkasissa useita ihmisiä jäi hätämajoituksen ulkopuolelle ja paperittomia henkilöitä hoitavalla Global Clinicillä jouduttiin hoitamaan jopa hyvin vakavia paleltumia. Allekirjoittajatahojen tiedossa on myös tapauksia, joissa hätämajoitusta ei ole järjestynyt edes kiireellisestä sairaalahoidosta kotiutuville potilaille, vaikka lääkäri on arvioinut majoituksen toipumisen kannalta välttämättömäksi.

Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeen ja valtuutettu Veronika Honkasalon aiheesta tekemät kantelut ovat parhaillaan eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyssä.

”Meillä ei ole aikaa jäädä odottelemaan oikeusasiamiehen ratkaisua. Kaupungin on toimittava nyt, ettei kukaan jää ensi talvena pakkaseen,” sanoo matalan kynnyksen toiminnan esimies Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä.

Helsingin kaupungin ohjeistuksella on rajattu ihmisiä hätämajoituksen ulkopuolelle muilla perustein kuin heidän tarpeensa mukaan. Tämä ei ole hyväksyttävää. Perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät, että jokaiselle järjestetään välttämätön toimeentulo ja huolenpito riippumatta maassaolostatuksesta tai oleskelun kestosta. Myös Suomessa toisella paikkakunnalla kirjoilla olleiden suomalaisten oikeutta hätämajoitukseen on rajoitettu Helsingissä.

Tällä hetkellä hätämajoituksen ulkopuolelle jäävät ulkomaalaiset ovat pääosin EU-kansalaisia muun muassa Romaniasta, Bulgariasta ja Virosta. He ovat tulleet Suomeen parantamaan toimeentuloaan ja ovat saattaneet työskennelläkin Suomessa jo pitkään. Siirtolaisista romanivähemmistöön kuuluvat kohtaavat kotimaissaan syvää köyhyyttä ja syrjintää.

Kokonaisuutena tarkastellen liikkuvien EU-kansalaisten on todettu hyödyttävän jäsenmaita: He ovat koko väestöä useammin työmarkkinoilla ja parantavat talouden toimintakykyä paikkaamalla osaamisvajetta ja auttamalla poistamaan työmarkkinoiden pullonkauloja.[1]

”Emme voi vain poimia rusinoita pullasta vapaan liikkuvuuden suhteen. Ihmiset liikkuvat ja niin pitkään, kun he ovat täällä, meillä on vastuu siitä, ettei ketään jätetä heitteille”, tiivistää johtava diakoniatyöntekijä Marita Nummelin Helsingin erityisdiakoniasta.  Viranomaisen tulee viimesijassa suojella jokaisen henkeä ja terveyttä ja riittävien hätämajoitustilojen järjestäminen on tämän velvollisuuden ydintä. Oikeus hätämajoitukseen kuuluu jokaiselle, joka ei itse pysty järjestämään ihmisarvoista majoitusta.

Lisätietoja:

Jussi Lehtonen                                                   Heli Aali
Matalan kynnyksen toiminnan esimies    Lakimies
Vailla vakinaista asuntoa ry                          Paperittomat-hanke,
Puh. 050 373 0920                                            Puh. 045 237 7104
jussi.lehtonen(at)vvary.fi                               heli.aali(at)pakolaisneuvonta.fi

Mukana kannanotossa:

ADRA Finland säätiö
Emmaus Helsinki ry
Ensi- ja turvakotien liitto ry
Globaali sosiaalityö ry
Helsingin Global Clinic
Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien erityisdiakonia ja kansainvälinen työ
Ihmisoikeusliitto
Moniheli ry, Katto-hanke
Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hanke
Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry
Sininauhasäätiö
Suomen Caritas ry/ Caritas Finland rf
Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri
Suomen Setlementtiliitto
Vailla vakinaista asuntoa ry
Vapaa Liikkuvuus -verkosto

[1] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vapaa liikkuvuus: viisi merkityksellistä toimenpidettä. Euroopan komissio, Bryssel 2013.

Asunnottomien yö 17.10.2017: Itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille

Helsingin asunnottomien yön järjestäjät haluavat vahvistaa asunnottomien itsemääräämisoikeutta. Järjestäjät ovat huolissaan siitä, miten asunnottomien palveluille ja itsemääräämisoikeudelle käy SOTE- ja maakuntauudistuksen myötä.

Mahdollisuus tehdä valintoja asuinkunnan, asuinalueen ja asumismuodon suhteen kuuluu yhtäläisesti kaikille. Jokaisella tulisi olla oikeus omaan asuntoon ja niihin tukitoimiin, joita itsenäinen asuminen vaatii. Asunnottomien kohdalla nämä oikeudet eivät aina toteudu.

“Tällä hetkellä suuri ongelma on hajasijoitettujen asuntojen vähäisyys. Asumisyksikössä asuu väkeä, joille asunto ihan tavallisessa kerrostalossa sopisi paremmin. Tarvitaan lisää hajasijoitettuja tukiasuntoja, joihin ihminen voisi saada tarvitsemansa tuen. Tämä toisi myös tarvittavaa kiertoa asumispalveluihin,” linjaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Syyskuussa 2017 Helsingissä asumisen tuen jonossa oli 520 asunnotonta*. Lisäksi mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin jonotti 172 henkeä. Asunnottomuus pitkittyy, kun sopivaa asuntoa ei pystytä osoittamaan nopeasti. Toisaalta asumisyksiköissä asuu ihmisiä, jotka toivovat muuttoa tavalliseen vuokra-asuntoon, mutta eivät pääse muuttamaan pitkien jonojen vuoksi.

Asunnottomuus on väistämättä kytköksissä tilanteeseen asuntomarkkinoilla. Kun kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pula, pienituloisten ihmisten on vaikea selviytyä vuokranmaksusta ja näin asunnottomuuden riski kasvaa. Syntyy myös jonoja kasvattavia pullonkauloja, kun muutto asumispalveluista vuokra-asuntoon viivästyy.

”Asumisen tuen jonot on purettava nopealla aikataululla. Ei ole kohtuullista, että ihminen odottaa usein vuoden tai jopa yli** sopivan asunnon vapautumista” sanoo Ehkäisevä päihdetyön EHYT ry:n järjestöpäällikkö Jiri Sironen.

Miten asunnottomien käy sote- ja maakuntauudistuksen myötä? Järjestäjät ovat huolissaan sosiaalipalveluiden maakunnallisen järjestämisen seurauksista. Järjestäjät pelkäävät SOTE-uudistuksen johtavan terveyserojen kasvuun ja palveluiden heikentymiseen heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kohdalla. On vaarana, että heikossa asemassa olevien ryhmien palvelut pilkkoutuvat ja palveluiden integraatio kärsii, jos yhtiöittäminen ja yksityistäminen lisääntyy.

”Miten palveluiden integraation ja jatkuvuuden käy? Entä voidaanko helsinkiläinen asunnoton laittaa asumaan toiseen kaupunkiin, jos oman kunnan asumispalveluissa ei ole tilaa? Uudistus ei saa vaarantaa oikeutta valita itse kotikuntansa,” päättää Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeen projektipäällikkö Leena Rusi.

Allekirjoittajat:

A-klinikkasäätiö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Emmaus Helsinki
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö
Helsingin sosiaalinen oikeudenmukaisuus ry
Kallion seurakunta
Katto-hanke / Moniheli ry
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kunnon Elämä ry
Pääkaupunkiseudun Elämäntapayhdistys Eloset ry
Sininauhasäätiö, sr
Spo ry
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö, sr
Tukikohta ry
Vailla vakinaista asuntoa ry
Vihreä Keidas ry

 

*Luku koskee jonoa tuettuun asumiseen. Se ei sisällä itsenäisesti vuokra-asuntoa etsiviä asunnottomia. Lähde: Asumisen tuen päällikkö Taru Neiman 25.9.2017

**Taru Neimanin arvio 2.10. puhelimitse.