Lausunnot ja kannanotot

Katto-hankkeen vaikuttamistyön tavoitteena on lisätä tietoisuutta maahanmuuttajien asunnottomuudesta ja edistää maahanmuuttajien asunnottomuutta ehkäiseviä toimia yhteiskunnan eri tasoilla. Merkittävässä roolissa maahanmuuttajien asunnottomuuden ehkäisemisessä on poliittisen päätöksenteon (asunto- ja kotouttamispolitiikka) lisäksi yleinen asenneilmapiiri ja se, suhtaudutaanko maahanmuuttajiin asuntomarkkinoilla yhdenvertaisesti muiden kanssa.

30.6.2016 HS Mielipide: Kotoutuminen on vaikeaa, jos ei saa vakituista asuntoa

Kotoutuminen on vaikeaa, jos ei saa vakituista asuntoa

Vaikka huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista pääkaupunkiseudulla on yleisesti tiedossa, poliittista tahtoa ongelman ratkaisuun ei tunnu löytyvän.

MIELIPIDE
Helsingin Sanomat
 

VALTIONEUVOSTO hyväksyi kesäkuussa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman vuosille 2016–2019. Aune-ohjelma on jatkoa Paavo 1 - ja Paavo 2 -ohjelmille, joiden ansiosta pitkäaikaisasunnottomuus on Suomessa vähentymässä. Tämä on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellista.

Valitettavasti maahanmuuttajien asunnottomuus lisääntyy myös Suomessa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) tilastojen mukaan vuonna 2015 yksin elävistä asunnottomista 27 prosenttia ja asunnottomista perheistä 54 prosenttia oli maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien keskuudessa on myös paljon niin sanottuja piiloasunnottomia, jotka eivät välttämättä näy tilastoissa.

SYYT maahanmuuttajien asunnottomuuteen ovat moninaiset. Tehokkaammalla tiedon jakamisella, neuvonnalla ja muilla pehmeillä keinoilla, joita myös kolmannella sektorilla on käytettävissään, voi tiettyyn pisteeseen asti pyrkiä ehkäisemään ja vähentämään maahanmuuttajien asunnottomuutta.

Paljon ratkaisevammassa roolissa ovat kuitenkin suuret rakenteelliset syyt. Esimerkiksi huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista pääkaupunkiseudulla, jossa sekä suurin osa asunnottomista että maahanmuuttajista oleskelee, on yleisesti tiedossa oleva tosiasia. Silti konkreettiset toimenpiteet asuntopulan lievittämiseksi ovat vuodesta toiseen riittämättömiä. Poliittista tahtoa ongelman ratkaisuun ei tunnu olevan.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN kaupunkien vuokra-asuntoihin jonottaa jopa kymmeniätuhansia kiireellisessä asunnontarpeessa olevia ihmisiä. Niinpä katseet kääntyvät yksityisten vuokramarkkinoiden puoleen.

Osa maahanmuuttajista kohtaa asunnonhaussa syrjintää etnisen alkuperän perusteella, mutta nykytilanteessa ilman asuntoa jää helposti myös pienituloinen tai tulonsiirtojen varassa elävä kantasuomalainen. Yhteiskunnan kannalta on kestämätöntä, jos heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla ihmisillä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia saada kunnollista asuntoa yleishyödyllisiltä eikä yksityisiltä toimijoilta.

Valtionhallinnon arvioiden mukaan Suomesta viime vuonna turvapaikkaa hakeneista yli 30 000 ihmisestä noin 10 000 tulee saamaan oleskeluluvan. Kuitenkin vain noin 4 000:lle on tiedossa kuntapaikka.

Monessa kunnassa nimenomaan vuokra-asuntopula on merkittävä este kuntapaikkojen tarjoamiselle. Asuntopulan vuoksi suuri määrä oleskeluluvan saaneita on vaarassa jäädä jumiin vastaanottokeskuksiin tai joutua hämärien asunnonvälittäjien armoille.

JÄÄRÄPÄISIMPIÄ maahanmuuton vastustajia lukuun ottamatta kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että Suomeen jäävien nopea kotoutuminen on kaikkien etu.

Ilman vakituista asuntoa tavallisen arjen rakentamisen edellytykset Suomessa ovat heikot. On turha odottaa opiskelu- tai työllistymispyrkimysten tuottavan tulosta, jos asumisen epävarmuus varjostaa jokapäiväistä elämää.

Asuminen tulee huomioida nykyistä paremmin kaikissa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen tähtäävissä toimenpiteissä.

Riitta Salin
toiminnanjohtaja

Tuija Mustajärvi
projektikoordinaattori

Katto-hanke, Moniheli ry

http://www.hs.fi/mielipide/a1467170354532

17.10.2016 Järjestöjen yhteinen kannanotto Asunnottomien yönä 2016

Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen on kaikkien etu

Vuosina 2008-2015 toteutetut valtakunnalliset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat (PAAVO 1 ja 2) ovat onnistuneet tehokkaasti vähentämään pitkäaikaisasunnottomien määrää. Samalla asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pieni- ja keskituloista korkean vuokratason ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen vuoksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Yhden haavoittuvimmista ryhmistä muodostavat pienituloiset yksineläjät.

Varsinkin nuorten ja maahanmuuttajien tilanne on huolestuttava: ARA:n tilastojen mukaan vuonna 2015 lähes neljännes yksinelävistä asunnottomista oli alle 25-vuotiaita nuoria ja yli neljännes maahanmuuttajia. Asunnottomista perheistä yli puolet oli maahanmuuttajaperheitä. Maahanmuuttajien asunnottomuudelle tyypillistä on myös niin sanottu piiloasunnottomuus, joka ei näy tilastoissa.

Oma koti on yksi toimivan arjen peruspilareista: ilman vakinaista asuntoa on erittäin vaikea keskittyä koulunkäyntiin, opiskeluun tai työntekoon. Tehokas asunnottomuuden ennaltaehkäisy vähentää riskiä yhteiskunnan marginaaliin ajautumisesta ja säästää näin yhteiskunnan resursseja pitkällä tähtäimellä.
Vaikka asuntopula ja asumisen kalleus ovat hyvin tiedossa olevia ongelmia, konkreettiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat vuodesta toiseen riittämättömiä.

”Viime kädessä kyse on poliittisesta tahdosta”, muistuttaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Vaikea asuntomarkkinatilanne hankaloittaa nuorten itsenäistymistä lapsuudenkodista ja on merkittävä haaste maahanmuuttajien kotoutumiselle. Maahanmuuttajat kohtaavat lisäksi syrjintää asuntomarkkinoilla.
”Toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajilla esimerkiksi suomen kielen taidon puute ei enää selitä sitä, miksi he tulevat toistuvasti ohitetuksi asuntonäytöissä”, huomauttaa R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n hankejohtaja Jenni Tahvanainen. ”Tämänkaltaisten kokemusten kasautuminen on omiaan vahvistamaan ulkopuolisuuden tunnetta.”

Vuoden 2016 aikana noin 10 000 turvapaikanhakijan arvioidaan saavan oleskeluluvan. Pula kohtuuhintaisista asunnoista hidastaa vastaanottokeskuksista kuntiin siirtymistä ja uuden elämän aloittamista Suomessa. Lisäksi se kärjistää vastakkainasettelua yhteiskunnan eri ryhmien välillä.

”Vastakkainasettelun sijaan pitää keskittyä ratkaisuihin: viimeistään nyt tarvitaan vastuullista asuntopolitiikkaa, jotta kestämätön tilanne vuokra-asuntomarkkinoilla saadaan purettua”, painottaa Tiivola.
”Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen ei ole vain uusien tai jo pidempään Suomessa asuneiden maahanmuuttajien etu, vaan hyödyttää kaikkia pieni- ja keskituloisia”, kiteyttää toiminnanjohtaja Riitta Salin Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:stä.

Helsingissä 17.10.2016

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Riitta Salin, Moniheli ry, p. 044 535 5722
Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola, Vailla vakinaista asuntoa ry, p. 050 407 9702
Hankejohtaja Jenni Tahvanainen, R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry, p. 045 1431799

Allekirjoittajat:
Moniheli ry
Vailla vakinaista asuntoa ry
R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry
Sininauhasäätiö
Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Monika-Naiset liitto ry
Nuorisoasuntoliitto ry
Suomen Pakolaisapu ry
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
Suomen Setlementtiliitto ry
Takuu-Säätiö
Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma
Vantaan Järjestörinki ry ja Kansalaistoiminnan keskus Leinikki
Vuokralaiset ry