Blogi / Ajankohtaista

Asumisasioiden koulutus maahanmuuttajayhdistyksille ja yhteisössään aktiivisille maahanmuuttajille

Maksuton, suomenkielinen koulutus on suunnattu erityisesti neuvontatyötä tekeville maahanmuuttajayhdistyksille ja yhteisössään aktiivisille maahanmuuttajille. Koulutukseen voivat kuitenkin ilmoittautua myös muut yhdistykset ja tahot, jotka tekevät maahanmuuttajien neuvontatyötä ja haluavat vahvistaa asumistietouttaan.

Aika: ke 28.9. klo 16.15-19.45  

Paikka: Y-säätiö, Pitkänsillanranta 3 (8. krs.), Helsinki  

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 21.9. mennessä: https://www.surveymonkey.com/r/GDV37G7 

Ohjelma 

Klo 16.15-16.30  Esittäytymiset ja koulutuksen tavoitteiden läpikäynti kahvin lomassa   

Klo 16.30-17.15 Sosiaalitoimen rooli asunnon hakemisessa ja asumisen tukemisessa                               
(Kirsi Pärtty-Äyräväinen ja Heli Härkönen, Helsingin kaupunki)  

  • Järjestääkö sosiaalitoimi asunnon? 
  • Mitä taloudellisia tukia asumiseen saa ja mitä pitää itse maksaa? 
  • Mitä muuta apua ja tukea asumisasioihin voi saada?  

Klo 17.15-18.00 Talous kunnossa, asuminen kunnossa
(Maija Isaksson, Takuu-Säätiö) 

  • Miksi vuokra on jokaisen tärkein kulu? 
  • Mitä tapahtuu, jos vuokria jää maksamatta? 
  • Kuinka luottotiedot menetetään ja mitä siitä seuraa asumisen kannalta? 

Klo 18-18.30 Kahvitauko – neuvontapiste Ne-rå esittäytyy  

Klo 18.30-19.15 Naapuruussovittelu auttaa naapuririitojen ratkaisemisessa    
(Jens Gellin, Naapuruussovittelun keskus) 

  • Miten voi itse edistää hyviä naapuruussuhteita? 
  • Mitä tehdä, kun naapurit valittavat häiriöistä? 

Klo 19.15-19.45 Koulutuksen yhteenveto ja keskustelua  

TERVETULOA! 

Koulutus järjestetään yhteistyössä Verkostokehittäjien ja AUNE-ohjelman kanssa.                                    
Lisätietoa Katto-hankkeesta: www.kattohanke.fi  

 

Katto-hanke etsii vapaaehtoisia asiointikavereita

  • Onko äidinkielesi muu kuin suomi, ruotsi tai englanti?
  • Oletko asunut Suomessa jo pidempään ja osaat suomen kieltä melko hyvin?
  • Haluatko auttaa maahanmuuttajia, jotka ovat asunnottomia tai joilla on muita asumiseen liittyviä haasteita?
  • Onko sinulla jonkin verran vapaata aikaa?

Jos vastasit kyllä, hae Monihelin Katto-hankkeeseen asiointikaveriksi! Hankkeen tavoitteena on ehkäistä maahanmuuttajien asunnottomuutta.

Omankielinen asiointikaveri auttaa huonosti suomen kieltä osaavaa maahanmuuttajaa esimerkiksi asioimaan erilaisissa neuvontapalveluissa tai lähtee mukaan asuntonäyttöihin.

Asiointikaverina sinun ei tarvitse olla asumisasioiden asiantuntija. Toivomme kuitenkin, että voisit osallistua maksuttomaan asumisen teemakoulutukseen, joka järjestetään Helsingissä 28.9.2016.

HAE ASIOINTIKAVERIKSI

Riidat naapurin kanssa

 

Hyvät suhteet naapureihin ovat tärkeitä ja lisäävät viihtyisyyttä. Sinun ja naapureittesi ei tarvitse olla ystäviä – riittää, että tulette toimeen keskenänne.

Voit edistää hyviä suhteita naapureihin, kun olet kohtelias muita asukkaita kohtaan. Naapureihin voi yrittää tutustua paremmin esimerkiksi pihatalkoissa.

Riidat selviävät puhumalla

Joskus naapurien kanssa saattaa tulla riita. Aina riidan syy ei ole selvä. Sinulla ja naapurillasi voi olla aivan eri käsitys riidan syystä.

Muista, että et voi vaikuttaa suoraan naapurisi asenteeseen tai käytökseen. Voit vaikuttaa vain omaan asenteeseesi ja käytökseesi.

Yritä selvittää asiat puhumalla niistä rauhallisesti ja asiallisesti kasvokkain. Onko naapurisi ehkä ymmärtänyt jotain väärin? Onko hän loukkaantunut jostain? Oletko ehkä itse vahingossa toiminut tavalla, joka kielletään taloyhtiön järjestyssäännöissä? Miten voisitte toimia jatkossa niin, että te kumpikin olisitte tyytyväisiä?

Joskus naapuri voi kieltäytyä puhumasta kanssasi tai puhumisesta ei ole hyötyä. Tällöin voi olla hyvä hakea apua ulkopuoliselta taholta. Apua antavat esimerkiksi Naapuruussovittelun keskus http://www.naapuruussovittelu.fi/ tai kunnallinen sovittelutoimisto https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/lainsaadanto/rikos-ja-riita-asioiden-sovittelu/yhteystiedot.

Kirjallinen varoitus on vakava asia

Jos naapurit tekevät sinusta valituksia, eikä asiaa selvitetä, sillä voi olla vakavia seurauksia. Jos saat kotiisi kirjallisen varoituksen esimerkiksi häiritsevästä käyttäytymisestä, suhtaudu asiaan vakavasti. Jos asiaa ei selvitetä, voit jopa saada häädön asunnostasi. Häädön voi saada myös omistusasunnosta.

Voit myös itse ottaa yhteyttä isännöitsijään ja tehdä valituksen, jos naapurit käyttäytyvät sinua tai perhettäsi kohtaan huonosti tai vihamielisesti. Kaikenlainen syrjintä on kielletty.

 

JOS VUOKRA JÄÄ MAKSAMATTA

 

Vuokra täytyy maksaa joka kuukausi viimeistään eräpäivänä. Jos rahasi ovat vähissä, pyri silti maksamaan vuokra ajoissa. Yritä silloin vähentää muita kuluja, jotka eivät ole tärkeitä (esimerkiksi tupakka, kauneudenhoito, uudet vaatteet, kahvilassa käyminen).

Joskus voit joutua luopumaan myös asioista, joita pidät erittäin tärkeänä, kuten rahan lähettäminen kotimaahan.

Jos jätät vuokran maksamatta, siitä on vakavia seurauksia. Voit saada häädön ja menettää luottotietosi. Sinun on tällöin vaikea saada uutta asuntoa.

Jos rahasi eivät riitä vuokran maksuun, ota yhteys vuokranantajaan. Yritä sopia asiasta, voit esimerkiksi sopia, että maksat vuokran myöhemmin.

Jos sinulla on jatkuvasti vaikeuksia maksaa vuokrasi, mieti, mitä voisit tehdä. Laske tarkasti kaikki tulosi ja menosi. Mieti, voitko vähentää menoja ja saada lisää tuloja. Yksi vaihtoehto on etsiä halvempi asunto.

Lisätietoa vuokrarästeistä (vuokrarästi = vuokra, jota ei ole maksettu) ja muista asumiseen liittyvistä talousasioista on Takuu-Säätiön sivuilla http://www.takuu-saatio.fi/tietoa-ja-ratkaisuja.

Takuu-Säätiö tarjoaa myös ilmaista neuvontaa puhelimessa ja chatissa http://www.takuu-saatio.fi/palvelumme/velkalinja-ja-chat-neuvonta.

Asunnon kunnossapito ja turvallisuus

Sinulla on velvollisuus pitää hyvää huolta vuokra-asunnostasi. Asunto ei saa vaurioitua tai rikkoutua.

Kerro heti vuokranantajalle, jos asunto vahingoittuu. Kerro vuokranantajalla myös, jos huomaat asunnossa vikoja tai puutteita. Jos on tarpeen, ilmoita asiasta myös huoltoyhtiöön tai isännöitsijälle.

Jotkut asunnon viat johtuvat tavanomaisesta kulumisesta. Se tarkoittaa, että viat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Vuokralainen on asunut asunnossa normaalisti, mutta asunto on kulunut asumisen aikana. Vuokranantaja korjaa yleensä itse tällaisen vian. Et joudu maksamaan korjauksesta.

Jos vika on esimerkiksi lämmityksessä, ilmanvaihdossa tai liittyy vesiputkiin ja viemäreihin, vian korjaamisen maksaa yleensä taloyhtiö.

Jos vika aiheutuu kuitenkin sinusta tai vieraistasi, sinun täytyy maksaa vian korjaus vuokranantajalle.

Jos et tiedä, kenelle jotkut asunnon kunnossapitoon liittyvät asiat kuuluvat, kysy rohkeasti. Jos asut vuokra-asunnossa, voit kysyä asiaa vuokranantajalta. Jos asut omistusasunnossa, voit kysyä asiaa taloyhtiön isännöitsijältä.

 

Huolehdi siisteydestä

Sinun pitää huolehtia myös siitä, että asunto on siisti ja puhdas. On tärkeää, että esimerkiksi jätteet viedään pois asunnosta. Näin ne eivät ala haista tai houkuttele tuhohyönteisiä.

Jos huomaat asunnossasi tuhohyönteisiä, kuten luteita, ilmoita niistä heti isännöitsijälle. Tämä on tärkeää, koska luteet leviävät helposti asunnosta toiseen. Tuhohyönteisistä voi tulla suuri ongelma taloyhtiölle.

Sinun täytyy huolehtia myös siitä, että asunnossa ei tapahdu onnettomuuksia, esimerkiksi tulipaloa tai vesivahinkoa. Kodinkoneita, WC:tä ja kylpyhuonetta pitää käyttää oikein. Huolehdi myös, että ne ovat kunnossa. Jos vahinko kuitenkin tapahtuu, ilmoita siitä heti.

Lisätietoa:

Lisätietoa asunnon tavanomaisesta kulumisesta ja asunnon siivoamisesta:
Ohjeistus, jonka ovat laatineet yhdessä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto, Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto, vuokranantajien ja vuokralaisten yhdistykset ja Suomen Kiinteistöliitto.

Tutustu myös seuraaviin ohjeisiin:

 

Vuokranantajan oikeudet ja velvollisuudet

Sekä vuokralaisella että vuokranantajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia, joista on määrätty laissa (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta = huoneenvuokralaki).

Oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttaa myös se, mitä vuokrasopimukseen on kirjoitettu. Vuokrasopimuksessa ei kuitenkaan voida sopia toisin kuin laki määrää.

Vuokranantajalla on oikeus

  • saada vuokrarahat ajoissa
  • päästä asuntoon, jotta hän voi valvoa asunnon kuntoa ja hoitoa. Vuokranantaja sopii vuokralaisen kanssa ajan, jolloin hän voi tulla asuntoon.

Vuokranantajalla on velvollisuus

  • korjata asunnossa viat, jotka ovat syntyneet tavanomaisesta kulumisesta eli normaalista elämisestä
  • ilmoittaa vuokralaiselle ajoissa, jos asuntoon on tulossa isompi remontti.

Vuokranantaja ei saa syrjiä ketään etnisistä syistä, esimerkiksi ihonvärin tai kansallisuuden mukaan.

Lisätietoa:

Kuluttajaliiton Vuokraoppaasta (suomi, selkosuomi, ruotsi, venäjä, ranska, somali, arabia)

Vuokraturvan oppaasta hyvästä vuokratavasta (englanti)

Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet

Sekä vuokralaisella että vuokranantajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka on määrätty laissa (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta = huoneenvuokralaki).

Oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttaa myös se, mitä vuokrasopimukseen on kirjoitettu. Vuokrasopimuksessa ei kuitenkaan voida sopia toisin kuin laki määrää.

Vuokralaisen velvollisuus on maksaa vuokra ajoissa. Hänen on myös pidettävä asunnosta hyvää huolta.

Vuokralaisen oikeus on, että hänellä on tietty aika irtisanoa vuokrasopimus.

Lisätietoa vuokralaisen oikeuksista ja velvollisuuksista:

Kuluttajaliiton Vuokraopas (suomi, selkosuomi, ruotsi, venäjä, ranska, somali, arabia) ja Vuokraturvan oppaasta hyvästä vuokratavasta (englanti).

Noudata järjestyssääntöjä

Vuokralaisen täytyy noudattaa taloyhtiön järjestyssääntöjä. Huolehdi, että myös vieraasi noudattavat järjestyssääntöjä.

Järjestyssäännöt ovat sääntöjä siihen, miten taloyhtiössä toimitaan. Säännöissä on usein esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Yöllä täytyy välttää meteliä, joka voi kuulua naapuriin. Yörauha on yleensä kello 22–07.
  • Yhteisten tilojen ja piha-alueiden käytössä täytyy noudattaa järjestyssääntöjä.
  • Jätteet täytyy viedä niille varattuihin jäteastioihin ja noudattaa sääntöjä jätteiden kierrätyksestä ja lajittelusta.

Järjestyssäännöt löytyvät usein talon ilmoitustaululta. Myös isännöitsijältä saa lisätietoa järjestyssäännöistä.

Järjestyssäännöt on tehty kaikkien asukkaiden viihtyisyyden vuoksi. Muut asukkaat voivat valittaa isännöitsijälle, jos joku asukas ei noudata yhteisiä sääntöjä. Sääntöjen rikkomisesta seuraa myös helposti riitoja.

 

Tee kirjallinen vuokrasopimus

Tee aina kirjallinen vuokrasopimus. Älä suostu suulliseen sopimukseen, vaikka pitäisit vuokranantajaa luotettavana. Mahdollisessa riitatilanteessa et pysty todistamaan suullisen sopimuksen ehtoja.

Tee aina kirjallinen vuokrasopimus vuokranantajan kanssa. Silloin pystyt todistamaan, mitä olet sopinut. Huolehdi, että vuokrasopimukseen kirjoitetaan kaikki se, mitä sovitte.

Muista, että sinun on saatava vuokrasopimuksesta oma kappale. Jos vuokraehtoja muutetaan myöhemmin, muutokset pitää kirjoittaa selkeästi kaikkiin sopimuskappaleisiin.

Vuokrasopimukseen kirjoitetaan esimerkiksi,

  • kuinka kauan vuokrasopimus on voimassa (onko vuokrasopimus voimassa toistaiseksi vai määräajan)
  • kuinka suuri on vuokra
  • millä perusteella vuokraa voidaan korottaa.

 

Älä allekirjoita vuokrasopimusta liian aikaisin

Älä allekirjoita vuokrasopimusta, ennen kuin olet nähnyt asunnon. Jos joku vuokranantajan asettamista ehdoista tuntuu liian kovalta, selvitä ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, onko ehto lain mukainen.

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta

Selvitä myös ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, onko taloon tulossa isoja remontteja. Jos taloon on tulossa esimerkiksi putkiremontti, talossa ei voi yleensä asua sen aikana.

Kuluttajaliiton neuvontapalvelu

Kuluttajaliiton neuvontapalvelu auttaa vuokrasopimukseen liittyvissä asioissa.

Vuokralainen voi ottaa alivuokralaisen. Tällöin tehdään alivuokrasopimus.

Jos olet asunnossa vuokralaisena, voit antaa siitä osan vuokralle toiselle henkilölle. Henkilöä, joka asuu vuokralla toisen asunnossa, on alivuokralainen. Asunnon päävuokralainen ja alivuokralainen tekevät keskenään alivuokrasopimuksen.

Voit vuokrata asunnostasi toiselle henkilölle korkeintaan puolet. Et tarvitse tähän lupaa omalta vuokranantajaltasi, mutta vuokranantajalle ei saa aiheutua tästä haittaa.

Se, oletko asunnon päävuokralainen vai alivuokralainen, voi vaikuttaa siihen, minkä verran saat tukea asumiskustannuksiin. Selvitä oikeutesi asumistukiin Kelasta ja kunnan sosiaalitoimistosta.

Tilastoja ja tutkimuksia

Esimerkkejä tutkimuksista, joissa käsitellään maahanmuuttajien asumista:

Tilasto ilman asuntoa olevista, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA 2015

Tilaston mukaan

  • yksin elävät, joilla ei ole asuntoa: maahanmuuttajia on 27 %.
  • perheet, joilla ei ole asuntoa: maahanmuuttajia on 54 %.
  • ilman asuntoa olevia maahanmuuttajia on enemmän, muita ilman asuntoa olevia on vähemmän.

Tutustu ARA:n tilastoon

Moniheli ry:n selvitys (2014)

Monihelin tutkimus selvitti maahanmuuttajien asumista Helsingissä ja naapurikunnissa. Selvityksen tilasi ympäristöministeriö.

Selvityksen tuloksia:

  • Tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja.
  • Tarvitaan syrjinnän vastaista työtä.
  • Ongelmia täyty ratkaista eri toimijoiden yhteistyöllä.
  • Maahanmuuttajien on joskus vaikea hoitaa raha-asioita.
  • Maahanmuuttajat luulevat, että he onnistuvat saamaan riittävästi rahaa asumista varten, mutta raha ei riitäkään.

Lue koko selvitys

 

Tutkija Marja Katiskon (Diak) tutkimukset

Marja Katisko on tehnyt useita tutkimuksia, joiden aiheen on maahanmuuttajien asuminen. Hän on käsitellyt myös ulkopuolisuuden tunnetta, joka syntyy henkilölle, jolla ei ole asuntoa.

Lue Katiskon selvitys “Suomesta tuli kotini. Elämää suomalaisessa kerrostaloyhtiössä” (2016)

Lue Katiskon tutkimusartikkeli Homelessness among immigrant youth: transitions between inclusion and exclusion (2015, englanniksi)

Lue Katiskon tutkimusartikkeli ”Maahanmuuttajien asunnottomuus metropolialueella” teoksessa ”Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin” (2013)

Taika Tuunasen pro gradu -työ helsinkiläisten somalimiesten asunnottomuuskokemuksista (2014)

Tuunanen haastatteli tutkimusta varten somalimiehiä, jotka asuivat asuntolassa. Haastatteluissa kävi ilmi, että monien somalien oli vaikea tulla suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Tämä vaikutti myös siihen, että heidän oli vaikea löytää asuntoa.

Lue koko pro gradu

Lue Tuunasen kirjoitus aiheesta AntroBlogissa

Russian-speaking professionals in the Helsinki Metropolitan Area: Prospects and Challenges (City of Helsinki Urban Facts Study Report2013)

Tutkimus selvitti asiantuntija-tehtävissä työskentelevien venäläisten kokemuksia asumisesta. Monet olivat tyytyväisiä asumiseen, monilla oli myös isoja ongelmia. Ongelmia olivat liian korkeat vuokrat sekä venäläisten syrjintä yksityisillä asuntomarkkinoilla.

Lue tutkimuskatsaus (englanniksi / in English)