Asumisen sanasto

Oheinen suppea asumisen sanasto on laadittu helpottamaan tämän sivuston ”Tietoa teemasta” -osion sisältöjen ymmärtämistä. Asumiseen liittyy paljon muutakin sanastoa ja terminologiaa, joka voi olla vaikea ymmärtää. Esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton ja Allianssin sivuilta löytyy omat asumisen sanastonsa.

A

Alivuokralainen

Alivuokralainen on henkilö, joka vuokraa käyttöönsä osan asunnosta, esimerkiksi yhden asuinhuoneen, asunnon varsinaiselta vuokralaiselta eli päävuokralaiselta tai asunnon omistajalta. Vuokraamisesta sovitaan alivuokrasopimuksella.

Jos päävuokralainen haluaa alivuokrata hallinnassaan olevasta asunnosta enintään puolet, vuokranantaja ei voi kieltää alivuokrausta. Yksiötä ei lähtökohtaisesti voi alivuokrata, koska siinä on vain yksi asuinhuone.

* Vinkki: Jos samassa asunnossa asuu vuokralla useita ihmisiä, on hyvä miettiä tarkkaan, minkälainen sopimus kullakin asukkaalla on. Sopimuksen laadulla on merkitystä esimerkiksi sen suhteen, kuka asunnon vahingoittumisesta tai mahdollisista vuokrarästeistä vastaa ja kenelle. Sopimuksen tyypillä voi olla vaikutusta myös asumisen tukiin. Lisätietoa erilaisista yhteisasumiseen liittyvistä sopimusvaihtoehdoista löytyy Vuokralaiset ry:n sivuilta.

H

Huoltoyhtiö

Huoltoyhtiö hoitaa taloyhtiön pienet huolto- ja korjaustyöt. Asukkaan pitää ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön esimerkiksi silloin, jos asunnon lämpötilassa tai ilmanvaihdossa on ongelmia tai jos asunnossa sattuu kiireellisiä toimenpiteitä vaativa vahinko, kuten vesivahinko. Huoltoyhtiö myös avaa oven asukkaalle, jos avain on unohtunut kotiin tai kadonnut. Huoltoyhtiön yhteystiedot löytyvät yleensä talon ilmoitustaululta tai ulko-ovesta. Joissain taloyhtiöissä huoltoyhtiön tehtäviä hoitaa talonmies, mutta tämä ei ole enää kovin yleistä.

Hyvä vuokratapa

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta määrittelee puitteet vuokranantajan ja vuokralaisen oikeuksille ja velvollisuuksille. Lain asettamissa rajoissa asioista on mahdollista sopia tarkemmin vuokrasopimuksessa.

Vuokranantajia ja vuokralaisia edustavat suuret järjestöt ovat yhdessä laatineet ohjeistuksen niin sanotusta hyvästä vuokratavasta. Sen noudattamista suositellaan tilanteissa, joista ei ole erikseen sovittu mitään vuokranantajan ja vuokralaisen välisessä vuokrasopimuksessa.

Ohjeistuksen tarkoituksena on lisätä luottamusta ja ennaltaehkäistä ongelmia vuokranantajien ja vuokralaisten välillä. Uusin ohjeistus on vuodelta 2008.

Häätö

Jos vuokralainen jättää vuokran maksamatta tai aiheuttaa toistuvasti häiriötä, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus ilman irtisanomisaikaa. Jos vuokralainen tällaisessa tilanteessa kieltäytyy luovuttamasta asuntoa takaisin vuokranantajan hallintaan, vuokranantaja voi hakea vuokralaiselle häätöä ulosottoviranomaiselta. Häädön seurauksena vuokralaisen on poistuttava asunnosta.

Häädön voi toistuvan häiritsevän käytöksen vuoksi saada määräajaksi myös omistusasunnosta.

I

Irtisanomisaika

Irtisanomisaika on aika, jonka vuokrasopimus on vielä voimassa irtisanomisilmoituksen jälkeen. Irtisanomisajalta maksetaan normaali vuokra.

Irtisanomisajan pituudet on määritelty laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta. Kun vuokralainen irtisanoo vuokrasopimuksen, irtisanomisaika on yksi kuukauksi (alivuokrasuhteessa 14 vuorokautta). Kun vuokranantaja irtisanoo vuokrasopimuksen, irtisanomisaika on alle vuoden kestäneissä vuokrasuhteissa kolme kuukautta (alivuokrasuhteessa yksi kuukausi) ja vähintään vuoden kestäneissä vuokrasuhteissa kuusi kuukautta (alivuokrasuhteessa kolme kuukautta).

Ellei muuta ole sovittu, irtisanomisaika alkaa sen kuukauden lopusta, jolloin irtisanomisilmoitus on tehty. Jos siis päävuokralaisena irtisanot vuokrasopimuksesi esimerkiksi 15. huhtikuuta, irtisanomisaika alkaa huhtikuun viimeisestä päivästä ja vuokrasopimuksen voimassaolo päättyy toukokuun viimeisenä päivänä.

Irtisanomisilmoitus

Irtisanomisilmoitus tehdään, kun halutaan päättää voimassa oleva vuokrasopimus. Irtisanomisilmoitus on aina tehtävä kirjallisesti ja siten, että sen perille meno voidaan todistaa (esimerkiksi sähköposti-ilmoitus riittää vain, jos vastaanottaja kuittaa kirjallisesti saaneensa sen). Irtisanomisilmoituksen tekemisestä alkaa irtisanomisaika, jonka jälkeen vuokrasopimus päättyy.

Isännöitsijä

Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä taloyhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen antamien ohjeiden mukaisesti. Yksi isännöitsijän tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia siitä, että kiinteistön kunto ja arvo säilyvät hyvinä eli esimerkiksi tarvittavat perusparannukset, kuten putkiremontti, hoidetaan ajoissa. Isännöitsijän vastuulla on myös monia taloyhtiön jokapäiväiseen hallintoon ja taloudenpitoon liittyviä asioita sekä esimerkiksi häiriöilmoitusten (valitukset) käsitteleminen.

L

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (käytössä myös nimitys huoneenvuokralaki) määrittelee puitteet vuokranantajan ja vuokralaisen oikeuksille ja velvollisuuksille. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia tarkemmin vuokrasuhteen ehdoista, mutta vain lain asettamissa rajoissa. Jos vuokrasopimukseen on kirjattu ehto, joka ei ole lainmukainen, sitä ei tarvitse noudattaa.

Luottotietojen menetys

Maksuhäiriömerkintä eli luottotietojen menetys tarkoittaa luottotietorekisteriin tehtävää merkintää maksamattomasta maksusta. Ennen maksuhäiriömerkinnän syntymistä maksamattomasta laskusta tulee kotiin yksi tai useampi kirjallinen maksukehotus. Jos laskua ei kehotuksista huolimatta maksa, sen perintä siirtyy käräjäoikeuteen ja ulosottoon. Kulutusluottovelat, esimerkiksi luottokorttiin liittyvät velat, voivat aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän ilman käräjäoikeuden tuomiota. Näistäkin laskuista tulee kuitenkin maksukehotus ennen merkintää luottotietorekisteriin.

Maksuhäiriömerkintä ei ole pysyvä, mutta voi vaikeuttaa elämää merkittävästi useiden vuosien ajan. Maksuhäiriömerkintä esimerkiksi estää usein luottokortin tai lainan saamisen. Myös kotivakuutuksen saaminen on hankalaa, mikä puolestaan vaikeuttaa vuokra-asunnon löytämistä. Monet vuokranantajat suhtautuvat muutoinkin epäilevästi henkilöihin, joilla on aiempia maksuhäiriöitä.

P

Päävuokralainen

Päävuokralainen maksaa koko asunnosta vuokraa vuokranantajalle eli asunnon omistajalle. Hän on vastuussa asunnon hyvästä hoidosta ja huoneistolle mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. Halutessaan päävuokralainen voi ottaa alivuokralaisen eli vuokrata osan asunnosta toiselle henkilölle. Tällöin alivuokralainen maksaa vuokraamastaan asunnon osasta (esimerkiksi yhdestä huoneesta) vuokraa päävuokralaiselle. Ks. kohta alivuokralainen

* Vinkki: Jos samassa asunnossa asuu vuokralla useita ihmisiä, on hyvä miettiä tarkkaan, minkälainen sopimus kullakin asukkaalla on. Sopimuksen laadulla on merkitystä esimerkiksi sen suhteen, kuka asunnon vahingoittumisesta tai mahdollisista vuokrarästeistä vastaa ja kenelle. Sopimuksen tyypillä voi olla vaikutusta myös asumisen tukiin. Lisätietoa erilaisista yhteisasumiseen liittyvistä sopimusvaihtoehdoista löytyy Vuokralaiset ry:n sivuilta.

T

Talkoot (=pihatalkoot)

Useimmat taloyhtiöt järjestävät muutamia kertoja vuodessa (piha)talkoita, joihin kaikki taloyhtiön asukkaat ovat tervetulleita. Tulossa olevista talkoista ilmoitetaan yleensä esimerkiksi rapun ilmoitustaululle tai ulko-oveen kiinnitetyllä lapulla. Talkoissa kunnostetaan ja siivotaan yhdessä piha-aluetta ja muita yhteisiä tiloja. Samalla on helppo jutella ja tutustua muihin asukkaisiin. Usein talkoiden lopuksi on tarjolla pientä syötävää ja juotavaa. Talkoisiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Taloyhtiö

Taloyhtiö on asunto-osakeyhtiö, joka omistaa tietyn rakennuksen (kiinteistön) asuntoineen. Osakas omistaa tietyn asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet eli on tietyn asunnon omistaja. Vuokralainen taas saa asunnon käyttöoikeuden asunnon omistajalta vuokranmaksua vastaan.

Taloyhtiön asioista päätetään yhtiökokouksessa, johon kaikki osakkaat voivat osallistua. Yhtiökokous valitsee taloyhtiölle hallituksen, joka vastaa taloyhtiön hallinnosta, talouden valvonnasta, kiinteistön ja rakennusten hoidosta ja muusta toiminnasta. Käytännön tasolla suurta osaa näistä tehtävistä hoitaa palkattu isännöitsijä.

Taloyhtiön järjestyssäännöt

Useimmissa taloyhtiöissä on järjestyssäännöt, jotka sisältävät määräyksiä esimerkiksi yhteisten tilojen (pesutupa, kerhohuone jne.) ja piha-alueiden käytöstä, remontin tekemisestä asunnossa ja kellonajoista, jolloin talossa alkaa hiljaisuus (niin sanottu hiljaisuusaika tai yörauha). Kerrostalon järjestyssäännöt löytyvät yleensä ilmoitustaululta ja/tai ne on jaettu jokaiseen asuntoon.

Kaikilla talon asukkailla on velvollisuus noudattaa järjestyssääntöjä yleisen asumisviihtyvyyden ja naapurisovun edistämiseksi. Jos joku asukas toistuvasti rikkoo järjestyssääntöjä, hänestä voi tehdä valituksen isännöitsijälle. Valituksen tekijän on pystyttävä todistamaan väitteensä.

Tavanomainen kuluminen (= normaali kuluminen)

Vaikka vuokralainen huolehtisi hyvin asunnostaan, pitkäaikaisesta asumisesta jää asuntoon aina käytön jälkiä. Tavanomaisella eli normaalilla kulumisella tarkoitetaan ajan kuluessa hitaasti tapahtuvaa kulumista, kuten seinä- ja lattiapintojen kulumista, joka kuuluu asunnon normaaliin ikääntymiseen. Jos asunnon pintamateriaalit ovat erityisen herkkiä kulumiselle, tavanomaista kulumista voi tapahtua melko lyhyenkin ajan sisällä. Vuokralainen ei yleensä vastaa asunnon tavanomaisesta kulumisesta, ellei erikseen ole toisin sovittu.

V

Valitus

Talon toisen asukkaan häiritsevästä käytöksestä (esimerkiksi toistuvasta meluamisesta öisin) voi valittaa isännöitsijälle. Valituksen tekijän on voitava todistaa, että häiritsevä käyttäytyminen on toistuvaa tai jatkuvaa ja selvästi häiriötä aiheuttavaa laajemminkin kuin vain yhden henkilön näkökulmasta. Isännöitsijä on yhteydessä valituksen kohteeseen ja antaa tarvittaessa huomautuksen, jotta häiritsevä käyttäytyminen loppuisi.

Jos häiritsevä käyttäytyminen kuitenkin jatkuu huomautuksista huolimatta, taloyhtiön hallitus voi antaa kirjallisen varoituksen, jossa uhataan asunnon hallintaanotolla. Varoitus toimitetaan asunnon omistajalle, jonka on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli häiriötä aiheuttaa vuokralainen. Varoitus lähetetään tiedoksi myös asukkaalle (vuokralaiselle). Jos tilanne ei korjaannu, taloyhtiön yhtiökokous voi päättää asunnon hallintaanotosta ja tarvittaessa hakea asukkaalle häätöä käräjäoikeudesta.

Vuokrasopimus

Toisen omistamassa asunnossa vuokralla asuminen perustuu vuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksessa sovitaan vuokralla asumisen ehdoista, kuten vuokran määrästä ja vuokrasuhteen kestosta. Vuokrasopimukseen ei voida kirjata sellaisia ehtoja, jotka ovat lain vastaisia (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta). Vuokrasopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti, koska mahdollisessa riitatilanteessa suullisen sopimuksen ehtoja on mahdoton todistaa.

* Vinkki: Jos et ole aikaisemmin solminut vuokrasopimusta, voi olla hyvä tutustua etukäteen esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton laatimaan vuokrasopimuksen mallipohjaan ja täyttöohjeisiin. Huomioithan, että todellinen vuokrasopimus ei välttämättä ole täysin mallipohjan kaltainen.